Sopu eläkemuutoksessa on kaikkien etu.
Lama- aikoina tapakulttuuri heikkenee ja sen varjolla tehdään syrjiviä päätöksiä. Lyhyt historia osoittaa, että lamavuonna 1977 tehty ensimmäinen tilapäinen eläkeleikkaus jäi pysyväksi, kunnes toisen laman jälkeen vuonna 1996 sitä vielä terästettiin. Näin oli syntynyt puolustuskyvyttömien eläkeläisten taloudellinen systemaattinen syrjintäkäytäntö.
Eläkkeet ovat taas kolmannen laman vuoksi uhattuna, varsinkin jos eläkeikämuutos ei onnistu. Maailman pankkiiri vaatii selviä viestejä takaisinmaksukyvyn ylläpidosta. Eläkeiän nosto riittäisi siihen. Työn ja työkyvyn lisääntyminen lamavuosien jälkeen on todennäköistä, eläkeläisten kannalta olisi suotavaa, että sopu löytyisi.
Mikäli tulevaisuuden eläkkeelle jäännistä ei päästä sopuun, saattaa kolmas eläkeleikkaus ja eläkemaksujen nosto olla edessä. Vuosien päästä 2010- luvulla voi olla työkuntoisia eläkeläisiä ja entistä leikatumpia eläkkeitä sekä työtä tarjolla enemmän kun tekijöitä. Valitettavasti päivän politiikasta nyt puuttuu neljänneksen vaikutus, eläkeläisten edustus.
Maamme äänioikeutetuista neljännes on eläkeläisiä. Ensikesän eurovaaleissa voi seuraavan kerran näyttää suuntaa ja kahdenvuoden päästä myös eduskuntavaaleissa. Vaikutuskanava on luotu, eläkeläisillä ja senioreilla on oma etujärjestötyyppinen puolue. Kannattajan entinen työaikainen arvo- tai aatemaailma ei häiriinny, koska puolueen tavoite ensivaiheessa on vain ikäsyrjinnän torjuminen. www.senioripuolue.fi
Esko Järvenpää SSP eurovaaliehdokas Jämsä.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
tiistai 2. joulukuuta 2008
Oma lehti senioreille.
Eläkkeiden rahavirta on 20 miljardia euroa.
Työelämästä jälkipalkkaansa kuluttamaan siirtyvä kansanosa on kansantalouden kannalta monin tavoin huomioitava dynaaminen joukko, jota ei kannata unohtaa. Palvelun tarjoajien räätälöintimahdollisuuksia on monia, toisaalta meidän pitäisi itse kertoa mitä kaivataan.
Eläkeläisten pelkät eläkerahavirrat ovat huimat n 20 miljardia euroa viimevuonna, lisäksi tulevat ylimääräiset oheisvirrat.
Nuorilla on omat radio- ja tv-kanavat, vastaavasti olisi kysyntää 1,4 miljoonaisen kansanosan erityispiirteet ja mieltymykset huomioivasta seniorikanavasta, pieni mainoskaan ei haittaisi, kunhan soiteltaisiin hyvää musiikkia ja puhuttaisiin asiaa. Ruotsissa toimii osa-aikainen senioriradio. Senioreilla on myös oma uusi eläkepoliittinen ohjelma jota ei saada julkisuuteen paperilla, ilman siihen liittyvää liiketoimintaa.
Oma lehti on huikea haave, mutta löytyykö kustantajaa, joka lehdestään varaa osan senioreille ja vaietulle eläkepolitiikalle. Tämäkin malli toimisi kustannukset kattavalla periaatteella. Seniori-ikäiset lukevat lehtiä enemmän kuin nettiä. Sanomalehdissä ei edes yleisönosastoilta tahdo löytyä tilaa eläkepolitiikan kehityskeskusteluille. Netissä on tarjolla hyviä keskustelufoorumeita myös eri ikäryhmille, mutta senioreista vain alle kymmenes käyttää sitä, joten paperilehteä tarvitaan.
Työelämästä jälkipalkkaansa kuluttamaan siirtyvä kansanosa on kansantalouden kannalta monin tavoin huomioitava dynaaminen joukko, jota ei kannata unohtaa. Palvelun tarjoajien räätälöintimahdollisuuksia on monia, toisaalta meidän pitäisi itse kertoa mitä kaivataan.
Eläkeläisten pelkät eläkerahavirrat ovat huimat n 20 miljardia euroa viimevuonna, lisäksi tulevat ylimääräiset oheisvirrat.
Nuorilla on omat radio- ja tv-kanavat, vastaavasti olisi kysyntää 1,4 miljoonaisen kansanosan erityispiirteet ja mieltymykset huomioivasta seniorikanavasta, pieni mainoskaan ei haittaisi, kunhan soiteltaisiin hyvää musiikkia ja puhuttaisiin asiaa. Ruotsissa toimii osa-aikainen senioriradio. Senioreilla on myös oma uusi eläkepoliittinen ohjelma jota ei saada julkisuuteen paperilla, ilman siihen liittyvää liiketoimintaa.
Oma lehti on huikea haave, mutta löytyykö kustantajaa, joka lehdestään varaa osan senioreille ja vaietulle eläkepolitiikalle. Tämäkin malli toimisi kustannukset kattavalla periaatteella. Seniori-ikäiset lukevat lehtiä enemmän kuin nettiä. Sanomalehdissä ei edes yleisönosastoilta tahdo löytyä tilaa eläkepolitiikan kehityskeskusteluille. Netissä on tarjolla hyviä keskustelufoorumeita myös eri ikäryhmille, mutta senioreista vain alle kymmenes käyttää sitä, joten paperilehteä tarvitaan.
torstai 9. lokakuuta 2008
Eläkkeelle jäänti on suuri muutos.
Eläkkeelle jäänti on suuri muutos työuran päätteeksi, siinä jätetään tuttu ympäristö ja työkaverit. Myös ammattiyhdistysliike hylkää ja edunvalvonta loppuu, samoin työaikainen puolue. Vuoden kuluttua alkaa leikattu indeksi heikentää eläkettä. Monet ovat kokeneet tämän epäoikeudenmukaisena ja niinpä eläkepolitiikan kehittämiseksi on perustettu uusi eläkeläisten edunvalvontapuolue joka keskittyy ensin seniorien heikentyneen taloudellisen ja sosiaalisen aseman korjaamiseen.
Suomen Senioripuolue on sitoutumaton ja se korvaa työaikaisen ammattijärjestön ja puolueen, jotka vuodesta 1977 alkaen ovat sallineet vain heikennyksiä eläkeläisten asemaan.Valtakunnalliset eläkejärjestöt tekevät hyvää virkistystyötä ja monilla on myös ohjelmassaan eläkeläisten edunvalvonta, joka ei kuitenkaan ole johtanut tuloksiin. Vuonna 1977 leikattiin työeläkkeitä ensimmäisen kerran ja v.1996 toisen kerran, tilapäisesti laman varjolla.
Viimevuosina työeläkekorotukset ovat olleet alhaisempia kun inflaatio, eläkkeiden reaalinen ostovoima on siis vain heikentynyt. Leikatun indeksin toimimattomuus on käytännössä todettu huonoksi. Hallitus on ilmoittanut, ettei leikatun indeksin vääryyttä korjata. Eläkeläisillä ei ole kuin yksi vaihtoehto.
Heikennyksiin ei ole ollut aihetta, koska eläkevarallisuuden tuotot ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä hyvin ja jo vuosia, kuluvaa vuotta lukuun ottamatta, on tuotot liikkuneet 6- 8 miljardin euron paikkeilla. Epäoikeudenmukainen vanha eläkepolitiikka on synnyttänyt laajaa tyytymättömyyttä eläkeläisten keskuudessa. Uusi puolue poikkeaa vanhoista siinä, että se sallii vanhan aatemaailman, sitoutumista tarvitaan vain uuteen eläke- ja sosiaalipolitiikkaan. Näinhän kaikki etujärjestötkin toimivat, etutavoitteeseen sitoutuvat eri poliittisten aatesuuntien jäsenet, hyvässä yhteisymmärryksessä. Puolueen tavoitteena on uudistaa eläkepolitiikkaa viimeistään v.2011 uudessa eduskunnassa.
Katainen joka on saanut hyvät arvosanat, erehtyi 21.2.08 eduskunnan täysistunnossa kun hän sekoitti valtion budjetin, joka on hänen vastuullaan, eläkelaitosten eläkerahastoihin jotka ovat eläkeläisten kartuttamat, eivätkä siis valtion. Hän julisti ettei eläkeläisten ostokyvyn romahdusta päivitetä eläkeläisten omista rahastoista. Vielä omituisempaa on se, että jos eläkevarallisuutta siirrettäisiin ostovoimaan, valtio säästäisi sosiaalibudjetissaan. Valtiovarain ministeriltä voisi toivoa vähän liikemiestaitoja.
Suomen Senioripuolue on sitoutumaton ja se korvaa työaikaisen ammattijärjestön ja puolueen, jotka vuodesta 1977 alkaen ovat sallineet vain heikennyksiä eläkeläisten asemaan.Valtakunnalliset eläkejärjestöt tekevät hyvää virkistystyötä ja monilla on myös ohjelmassaan eläkeläisten edunvalvonta, joka ei kuitenkaan ole johtanut tuloksiin. Vuonna 1977 leikattiin työeläkkeitä ensimmäisen kerran ja v.1996 toisen kerran, tilapäisesti laman varjolla.
Viimevuosina työeläkekorotukset ovat olleet alhaisempia kun inflaatio, eläkkeiden reaalinen ostovoima on siis vain heikentynyt. Leikatun indeksin toimimattomuus on käytännössä todettu huonoksi. Hallitus on ilmoittanut, ettei leikatun indeksin vääryyttä korjata. Eläkeläisillä ei ole kuin yksi vaihtoehto.
Heikennyksiin ei ole ollut aihetta, koska eläkevarallisuuden tuotot ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä hyvin ja jo vuosia, kuluvaa vuotta lukuun ottamatta, on tuotot liikkuneet 6- 8 miljardin euron paikkeilla. Epäoikeudenmukainen vanha eläkepolitiikka on synnyttänyt laajaa tyytymättömyyttä eläkeläisten keskuudessa. Uusi puolue poikkeaa vanhoista siinä, että se sallii vanhan aatemaailman, sitoutumista tarvitaan vain uuteen eläke- ja sosiaalipolitiikkaan. Näinhän kaikki etujärjestötkin toimivat, etutavoitteeseen sitoutuvat eri poliittisten aatesuuntien jäsenet, hyvässä yhteisymmärryksessä. Puolueen tavoitteena on uudistaa eläkepolitiikkaa viimeistään v.2011 uudessa eduskunnassa.
Katainen joka on saanut hyvät arvosanat, erehtyi 21.2.08 eduskunnan täysistunnossa kun hän sekoitti valtion budjetin, joka on hänen vastuullaan, eläkelaitosten eläkerahastoihin jotka ovat eläkeläisten kartuttamat, eivätkä siis valtion. Hän julisti ettei eläkeläisten ostokyvyn romahdusta päivitetä eläkeläisten omista rahastoista. Vielä omituisempaa on se, että jos eläkevarallisuutta siirrettäisiin ostovoimaan, valtio säästäisi sosiaalibudjetissaan. Valtiovarain ministeriltä voisi toivoa vähän liikemiestaitoja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)